Huomioita ympäristoministeriön selvitysryhmän selvityksestä

Luin mielenkiinnolla ympäristöministeriön selvitysryhmän tuotoksen, seuraavassa mielestäni tärkeitä poimintoja ja lainauksia mainitusta asiakirjasta, joihin sekä As Oy osakkaiden, hallitusten että isännöitsijätoimistojen olisi syytä kiinnittää huomiota.

Asiakastyö tuodaan esiin lähinnä työnkuvan hankaloittajana ja resurssien syöjänä. Koska isännöinnin ansaintalogiikka perustuu pääosin kiinteähintaiseen kuukausiveloitukseen, joka monesti on melko alhainen, asiakkaat kannattaa pitää mahdollisimman kaukana ja heidän viestintäänsä vastata mahdollisimman niukasti. Vain siten isännöitsijä pystyy hallitsemaan omaa työtään ja pitämään työmäärän järkevänä.
Isännöintiyhtiöiden liikevaihdosta noin 80 prosenttia tulee sopimuksiin perustuvasta kiinteästä kuukausiveloituksesta. Isännöitsijän kannattaa siis maksimoida kuukausisopimusten määrä. Kun asiakkaita on paljon ja hintakilpailu on voimakasta, isännöitsijän aika ei tunnu aina riitävän korkean palvelutason ylläpitämiseen kaikissa kohteissa.
Näyttää siis todennäköiseltä, että isännöintialan on kehitettävä uusia sopimuskäytäntöjä uudistaminen ja avattava hinnoittelua. Tällä hetkellä sekä isännöitsijät että taloyhtiöt pelkäävät, että sopimuskäytäntöjen avaaminen johtaisi kustannusten kehittymiseen epätoivottavalla tavalla. Siksi sopimuksia ollaan haluttomia uudistamaan.

 

Huolimatta isännöintialalle syntyneistä sähköisistä tietojärjestelmistä taloyhtiöiden ja isännöitsijän välinen sähköinen asiointi on toistaiseksi melko kehittymätöntä. Isännöinti tulee lähivuosina kamppailemaan samankaltaisessa tilanteessa kuin pankkiala aikaisemmin, pankit joutuivat panostamaan uusien sähköisten asiakaskanavien rakentamiseen merkittävästi resursseja ja aikaa ennen kuin asiakkaat hyväksyivät ne käyttöönsä.
Taloyhtiöt ovat vain harvoin keskustelleet ja päättäneet, millaista tulevaisuutta ne itselleen toivovat eli millainen on talon identiteetti. Onko meidän talo korttelin kaunein, vai tarjoaako se läntisten kaupunginosien edullisinta asumista? Tämä siitä huolimatta, että asunto-osakeyhtiöissä suunnitelmallinen ja ennakoiva toiminta olisi ylivoimainen strategia. Mitä reaktiivisempaa talon johtaminen on, sitä huonompaan asumismukavuuteen ja korkeampiin kustannuksiin yleensä päädytään.
Haastatteluissa sekä isännöitsijät että alan muut toimijat kehuivat taloyhtiön strategiaa erinomaiseksi välineeksi taloyhtiön johtamisessa. Kun talon strategia tai toimintafilosofia on ensin kirkastettu, kaikki muut hankintoihin ja remontteihin liittyvät päätökset on sen jälkeen helpompi tehdä. Sekä lisäpalveluiden hankkiminen että korjausten tekeminen on taloyhtiölle helpompaa, kun talon väki on ensin yhdessä päättänyt, millaisessa talossa he haluavat asua.

  

Suomalaisia rakennuksia on lähivuosikymmeninä korjattava ennen näkemättömän paljon. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ja siihen liittyvien kansallisten kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, että rakennusten energiankulutuksen on laskettava merkittävästi.
Vuonna 2009 isännöintiyritykset rekrytoivat noin 320 isännöitsijää, 90 teknistä asiantuntijaa ja 240 muuta ammattilaista. Lisäksi toimialan henkilöstön eläköitymisen seurauksena alalta tulee poistumaan jopa yli sata isännöitsijää vuosittain 2010-luvun puolen välin jälkeen. Isännöintialalla on siis kasvava tarve uusille ammattilaisille.
Energiatehokkuuteen liittyvä osaaminen on tulevaisuudessa monille isännöitsijöille erittäin tärkeää. Ilman selvästi nykyistä parempaa osaamista energiatehokkuuteen liittyvien lisäpalveluiden kehittäminen on vaikeaa. Asiakaslähtöinen energiatehokkuuskoulutus olisi siis yksi keskeinen keino alan kilpailukyvyn parantamiseksi.